parallax background

Ilmastoteko lautasellasi

huhtikuu 3, 2019
Nulla ipsum dolor lacus
elokuu 23, 2017
 
O n pian vaalien aika ja julkinen keskustelu ilmastonlämpenemisen ympärillä käy kuumana. On selvää, että hiilidioksidipäästöjen leikkaamiseksi tarvitaan suuria toimia suurissa maissa.

Mitä Sinä voit omassa arjessasi tehdä ilmastomme hyväksi? Valitse lautasellesi kotimaista kalaa! Niin villin kalan kuin kasvatettukin kalan syönti ovat molemmat ilmastotekoja ja menevät kilpailuissa kevyesti ykköseksi eläinproteiinin tuotannon hiilijalanjälkien vertailuissa (taulukko 1.)! Alla olevassa taulukossa on huomioitu kaikki kala, myös toisella puolen maapalloa kasvatettu kala. Näin ollen kotimaisen kalan hiilijalanjälki alittaa reippaasti taulukon luvun (1,5).


 

Vesiemme tulevaisuus

Tiedetään yksiselitteisesti, että maapallon keskilämpötila nousee vuosittain. On noussut kiihtyvästi koko teollistumiskauden ajan. Tämä muutos vaikuttaa useiden mekanismien kautta niin, että kotimaiset sisävetemme sekä rakas Itämeremme rehevöityvät kiihtyvässä määrin. Ekologista kalansyöntiä voidaan mitata siis hiilijalanjäljen suuruuden sekä ravinteiden poistamisen vesistöistä kautta.

Miksi villiä kalaa lautaselle?

Kun valitset lautasellesi lähiruokaa, kuten kalastajan sisä- tai rannikkovesistä pyytämää ahventa, siikaa, särkeä, haukea, lahnaa ja kuhaa, poistat ravinteita vesistöistä (yksi keskeinen tekijä rehevöitymisessä) ja syöt laadukasta eläinproteiinia erittäin pienellä hiilijalanjäljellä.

Kotimainen kasvatettu kirjolohi ja siika?

Suomalainen kalankasvatus hyödyntää kehittyäkseen huippututkimusta ja -tekniikkaa. Eräs kotimainen kalanrehuntuottaja on useiden vuosien kehittämistyön jälkeen tuonut markkinoille kalarehun, joka pitää sisällään Itämeren pientä kalaa. Silakasta ja kilohailista on ”pesty” dioksiini ja ympäristömyrkyt pois ja jäljelle on saatu jäämään laadukasta kalaproteiinia sekä välttämättömiä rasvahappoja, joita kyseisissä kaloissa on runsaasti. Koska rehua tarvitaan yhtä kirjolohikiloa kohti enemmän kuin 1:1, poistuu Itämerestä ravinteita kalankasvatuksessa. Aika nerokasta, eikö? Näin ollen myös kirjolohen syönti on ilmastoteko, sillä kalan hiilijalanjälki on pieni verrattuna esimerkiksi Norjan kasvatettuun loheen tai muuhun tuontikalaan.

Kaikille terveellinen ruokaviikko

Ensi viikon ruokalistaa suunnitellessa ota siis kalaruoka listalle vähintään kolmesti. Valitse pieniä kaloja (silakka, särki, ahven, lahna) sekä juhlista viikonloppua kotimaisella kirjolohella. Kala-allergikkoja lukuun ottamatta kalasta saa upeaa ja ravitsevaa ruokaa kaikille gluteenittomasti, laktoosittomasti, munattomasti, maidottomasti, matalalla ID -indeksillä ja välttämättömillä rasvahapoilla tankattuna. On siis hulluutta, ellet kaiken tämän tiedon jälkeen astele kalakauppaan / kalastajan luokse, ja hanki itsellesi ja ympäristöllemme terveyttä kalaruuan merkeissä!

Kalataito järjestää kalankäsittelyä, kalankäyttöä ja -jälleenmyyntiä tukevia lyhytkursseja. Kysy lisää viestillä tai puhelimitse!

Kalan valitsemisessa käypä ohjeistus löytyy täältä: https://wwf.fi/kalaopas/

Kalareseptejä löytyy mm. täältä: https://www.prokala.fi/reseptit/

Lähde: Taulukko 1.

https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-/artikkeli/ab196e68-c632-4bef-86f3-18b5ce91d655/ilmastomyotainen-ruoka.html